torstai 26. maaliskuuta 2015

Vapaaehtoisvälitys

Malmilla sijaitsevan asukastalo Malmin Toimintakeskuksen pohjakerroksesta löytyy ovi, jossa lukee vapaaehtoisvälitys. Kun oven avaa ja astuu sisään, huoma tulleensa pieneen huoneeseen. Tilasta löytyy kirjoituspöytä, kahden istuttava sohva sekä lukittava korkea kaappi. Pöydällä on tietokone, puhelin sekä muistiinpanovälineitä. Mitä täällä oikein tapahtuu?

Olet saapunut Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminnan välitykseen. Tässä huoneessa vapaaehtoiset välittäjät vastaavat puhelimeen. Soittaja voi pyytää vapaaehtoista saattajaksi esimerkiksi lääkärikäynnille tai kaveriksi kulttuuritapahtumaan.

Vapaaehtoiset välittäjät kirjaavat tarkat tiedot ylös: kuka soittaa, minne ja milloin halutaan lähteä, miten liikutaan, missä soittaja asuu, onko talossa ovikoodia ja niin edelleen. Tämän jälkeen välittäjä etsii ”keikalle” sopivan vapaaehtoisen ja yhdistää näin avun tarvitsijan ja vapaaehtoisen. Välittäjät ovat siis tärkeä osa saattaja- ja kulttuurikaveritoimintaa, sillä he toimivat asiakkaiden ja vapaaehtoisten välisenä linkkinä.

Vapaaehtoinen välittäjä Irmeli

On torstaipäivä ja välityshuoneessa päivystää Irmeli. Ensimmäisen tunnin puhelin soi ja uusille keikkapyynnöille etsitään vapaaehtoista. Tämän jälkeen tulee rauhallisempi hetki, jonka aikana jututan Irmeliä.

Milloin olet lähtenyt mukaan vapaaehtoiseksi välittäjäksi ja miksi?

-     Eräs tuttava houkutteli minut mukaan tähän vapaaehtoistyöhön kolmisen vuotta sitten. Olin juuri jäänyt eläkkeelle, joten minulla oli hyvin aikaa. Päivystän välityksessä n. 2-4 kertaa kuussa, hieman omista menoista riippuen. Se on sopiva määrä, ettei ala ahdistaa liialliset sitoumukset.

Irmeli työn touhussa

Mikä sitten on kannustanut toimimaan vapaaehtoisena nämä vuodet?
- Tämä meidän muutaman hengen välittäjien porukka on tiivis ja olemme tutustuneet hyvin toisiimme. Samalla myös keikkaa tekevät vapaaehtoiset ovat tulleet tutuiksi, kun olen heille useamman vuoden ajan soitellut. Tietenkin on tärkeää, että tällä tavalla saan omalta osaltani auttaa muita ihmisiä.
- Vapaaehtoisten yhteiset tapaamiset ja virkistykset ovat myös tärkeitä näin eläkeläiselle. Olemme käyneet yhdessä mm. oopperassa, leffassa, Talvipuutarhassa ja syömässä, Irmeli toteaa hymyillen.
Entä millainen on tyypillinen asiakas tai keikkapyyntö?
- Saattajavälitykseen soittavat useimmiten kotona asuvat vanhukset, joilla on käytössään jokin apuväline. He kaipaavat saattajaa tyypillisimmin lääkärikäynnille. Lisäksi pyyntöjä tulee jonkin verran mielenterveyskuntoutujilta, jotka kaipaavat rohkaisua kodin ulkopuolella liikkumiseen.

Kello lähenee kahtatoista ja välitysvuoro loppuaan. Irmeli sulkee tietokoneen, siirtää tarvittavat paperit kappiin ja siistii vielä pöydän. 
- Yksi keikka jäi avoimeksi, kun en löytänyt sopivaa vapaaehtoista. Jätin siitä viestin päiväkirjaan, jotta maanantaina vuoroon tuleva välittäjä osaa jatkaa etsimistä. Mutta nyt menen ylös syömään lounasta, Irmeli vielä huikkaa ja painaa oven kiinni perässään.


Mikä saattajatoiminta?

Vapaaehtoinen saattaja voi lähteä avuksi ja seuraksi kertaluontoisille asiointikäynneille, kuten lääkäriin tai kampaajalle. 

Vapaaehtoisen seura on ilmaista, mutta asiakas huolehtii yhteisistä matkakustannuksista esimerkiksi kotoa lääkäriin ja takaisin.

Saattajatoiminnan välitys päivystää ma, ke ja to klo 10–12 numerosta 09 310 58237. Soitathan ainakin viikkoa ennen keikan päivämäärää, jotta välityksessä on aikaa etsiä sopiva vapaaehtoinen.

Mikä kulttuurikaveritoiminta?

Vapaaehtoinen kulttuurikaveri voi lähteä seuraksi ja avuksi kulttuuritapahtumaan, jos yksin lähteminen tuntuu vaikealta tai vieraalta. Tapaaminen voidaan sopia kotiin ja taittaa matka yhdessä tai tavata vasta kulttuurikohteessa, asiakkaan toiveiden mukaan.

Vapaaehtoisen seura on ilmaista, mutta asiakas huolehtii yhteisistä matkakustannuksista esimerkiksi kotoa kulttuuritapahtumaan ja takaisin. Asiakkaan lippu kulttuuritapahtumaan maksaa korkeintaan 5 euroa ja vapaaehtoinen pääsee ilmaiseksi sisään.

Katso tarkemmat tiedot: www.kulttuurikaveri.fi

Kulttuurikaveritoiminnan välitys päivystää ma, ja to klo 12–14 sekä ti klo 10-14 numerosta 09 310 58237. Soitathan ainakin viikkoa ennen keikan päivämäärää, jotta välityksessä on aikaa etsiä sopiva vapaaehtoinen.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Frivillighetsmässa på Helsingfors Arbis

Frivillighetsmässa på Helsingfors Arbis!

Tisdagen 24.3. kl. 10.30–13.30 på Arbis, Dagmarsgatan 3

Vill du engagera dig som frivillig men är osäker på vad du kan göra? Kom med och bekanta dig med olika alternativ! Helsingfors stad och flera föreningar ordnar en frivillighetsmässa där du kan hitta olika slags möjligheter till frivilligarbete inom hälsa och välfärd.
 
Stefan Djupsjöbacka (pensionerad kyrkoherde) håller en föreläsning under evenemanget om frivillighet och medmänsklighet.

Vapaaehtoismessut Helsingin Arbiksella!

Tiistaina 24.3. klo. 10.30–13.30 Arbis, Dagmarinkatu 3

Haluatko osallistua vapaaehtoistoimintaan mutta olet epävarma siitä, mitä voisit tehdä? Tule mukaan ruotsinkielisille vapaaehtoismessuille kartoittamaan erilaisia vaihtoehtoja! Helsingin kaupunki ja useat järjestöt järjestävät vapaaehtoismessut, joiden kautta voit löytää lukuisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan terveyden ja hyvinvoinnin puitteissa.


Stefan Djupsjöbacka (eläköitynyt kirkkoherra) pitää tilaisuuden aikana luennon vapaaehtoisuudesta ja myötätuntoisuudesta.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Vertsien Virkistyspäivä Ridasjärvellä




Maaliskuisena perjantai aamuna Ridasjärven päihdehoitokeskuksen ruokalassa siemaili kahvia tavallista suurempi joukko.  Useita kymmeniä henkilöitä käsittävä seurue koostui pääosin Vertseistä, jotka tulivat eri järjestöistä, kuntoutuslaitoksista tai muista vertaistukea tarjoavista organisaatioista.

Vertsi on henkilö, joka toimii vertaistukihenkilönä toiselle, vielä kuntoutumisen polulla olevalle henkilölle. Vertsin ammattitaito perustuu omakohtaiseen kokemukseen kuntoutumisen prosessista, mistä johtuen hänellä on ainutlaatuinen kyky toisen samaa läpikäyvän ihmisen tukemiseen. Vertsi voi toimia täysin vapaaehtoispohjalta, tehtävissä mitkä itselle parhaiten sopivat, mutta täysipäiväinen palkkatyökin on mahdollista. Ridasjärvelle oli saapunut  sekä vapaaehtoisia että työllistettyjä Vertsejä.

Työhyvinvointia tukevan päivän teemana oli työssä jaksaminen ja työssä uupuminen. Ohjelma oli Ridasjärven omien Vertsien käsialaa ja alla kuvailtavaan päivän sisältöön meidät johdatti Vertsit Memmu ja Jyri.

”Eikö tämä nauha hiljene koskaan?”

-Memmu, Vertsi-

Työuupumus hiipii hiljalleen. Sitä on edeltänyt tunnollinen omistautuminen työtehtäville, sekä lisääntynyt vastuun ottaminen. Työssä onnistuminen on voinut innostaa ottamaan vastuutehtäviä enemmän kuin yhden ihmisen kuuluisikaan. Omia rajoja ei ole tiedostanut ennen kuin ne ovat tulleet seinänlailla vastaan. Tilanteeseen on havahtunut, kun työasiat ovat pyörineet mielessä vapaa-aikanakin eikä nauhaa ole saanut hiljenemään. Unenlaatu on kärsinyt kiireen ja stressin tuottaman ahdistuksen myötä. Fyysinen väsymys, ahdistus ja stressi ovatkin oiva kasvualusta työssä uupumiselle.

”Hyvän työntekijän kuvaan kuuluu pärjätä”

-Jyri, Vertsi-

Millainen on hyvä työntekijä ja kuinka paljon työntekoa on tarpeeksi? Ulkopuoliset paineet voivat ajaa ylisuorittamiseen ja sitä kautta itsensä loppuun polttamiseen.  Oma rooli on helpompi hahmottaa, kun on saanut kunnon perehdytyksen tehtäviinsä ja tietää mitä itseltä odotetaan.


”En tajunnut pyytää keneltäkään apua, ajattelin, että on hallittava kaikki tilanteet itse”

- Memmu, Vertsi -

Avun pyytäminen ei ole helppoa. Hyvässä työyhteisössä ei ketään jätetä yksin, vaan kaverista pidetään huolta. Työn lomaan heitetyt ”Mitä sulle kuuluu, miten jakselet?” kysymykset kasvattavat inhimillistä työilmapiiriä ja madaltavat kynnystä avuntarpeen ilmaisemiseen.  Henkilökohtaisessa työnohjauksessa voi käydä läpi syvempiä tuntemuksiaan ja saada juuri itselleen sopivia työkaluja työssä jaksamiseen.

”…on pakotettu kasvamaan ihmisenä…”

-Jyri, Vertsi-

Uupumisen kultaisena reunuksena nostettiin esille ihmisen pakko kasvaa ihmisenä. Ihmisenä kasvamisen osa-alueita ovat mm. itsetuntemuksen lisääntyminen, omien arvojen tiedostaminen ja näiden pohjalta kysymykseen: ”Kuka minä olen?” vastaaminen.

Oman haavoittuvuuden ja herkkyyden tunnistamisessa piilee suurimmat voimavarat. Vaatii rohkeutta tutkia voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, häpeää, syyllisyyttä…Haastavista tunteista puhuminen jo itsessään kasvattaa ihmisessä rohkeutta, mikä heijastuu elämän muillekin alueille.

”Määrittelemätön tunne sisällä kuormittaa. Hyvä olla tietoinen omasta tilastaan,

kun rupeaa Vertsiksi.”

-Jyri-

Kuntoutumisen polulla olevien ihmisten kohtaamisessa voi Vertsillä nousta pintaan voimakkaita tunteita omaan historiaan liittyen. Vertsiksi tulemisen edellytyksenä onkin, että ”oma pakka on kunnossa”. Itsensä hoitaminen on jatkuva prosessi. Elämänkokemuksiin liittyvät tunteet kulkevat kuin spiraali ihmisen sisällä. Kun päällimmäinen kiekka kokemuksesta on käsitelty, alta voi paljastua muita tekijöitä, jotka vievät syvemmälle kokemuksen tunnejuurille. Tunteita kuorittaessa kerros kerrokselta ihminen kuitenkin vahvistuu ja aiemmin kuluttava tunne kääntyykin käsittelyn ohessa voimavaraksi.  


Päivän lopputuotoksena Vertsit listasivat ihanteellisen työyhteisön tunnusmerkit, joihin kuului mm. avoimen ja rehellisen keskustelun kulttuuri. Palautetta hyvässä työyhteisössä annettaisiin hyvässä hengessä, mikä mahdollistaisi ongelmista keskustelemisen hyvässä hengessä. Erilaisuuden huomioiminen kuuluisi myös hyvinvoivaan työyhteisöön, sillä jokaisella on omat yksilölliset tarpeensa. Hyvässä työyhteisössä kaikki olisivat tasaveroisia eikä keskinäinen kilpailu söisi voimia. Hyvän ylläpito ja vahvistus olisi luonnollista tällaisessa yhteisössä ja yhdessä tekemisen ilo korostuisi. Yhteinen huumori listattiin yhdeksi tärkeäksi elementiksi ihanteellista työyhteisöä rakennettaessa. Työhön perehdytyksen osuutta painotettiin, sillä perehdytyksen koettiin olevan hyvä uupumusta ennaltaehkäisevä metodi.

Yleisöstä kuultiin puheenvuoro, jossa ilmaistiin miten entisten kuntoutujien kollegoiksi saaminen edesauttoi työssä jaksamista. Tämä mielipide kertookin paljon Vertsien merkityksestä koko työyhteisölle!

Yhdessä työskentelyn iloa kaikille ja suuret kiitokset Ridasjärven Vertseille antoisan päivän järjestämisestä!   


Melina Iso-Aho
Vapaaehtoinen, sosionomi-opiskelija